Tutkintapyyntö puurakentamisesta Kilpailuvirastolle

Rakennusteollisuus RT ry:n tuoteteollisuusjaoston betoni- ja rakennusmateriaalitoimiala ja muurattujen rakenteiden ryhmä on toimenpidepyynnössään pyytänyt Kilpailuvirastoa tutkimaan, onko puuteollisuuden saamilla valtion tai kunnan myöntämillä julkisilla tuilla kilpailua rajoittavia vaikutuksia sekä tekemään tarvittaessa aloitteen julkisten kilpailunrajoitusten kilpailua vahingoittavien vaikutusten poistamiseksi ja puuttumaan julkista tukea saavan teollisuudenalan, puurakentamisen, markkinahäiriötä aiheuttavaan toimintaan.

Lisäksi toimenpidepyynnössä otetaan esille ns. pilottihankkeiden tukeminen sekä kaavoituksen kytkeminen tietyn rakennusmateriaalin käytön edistämiseen. Pilottihankkeilla tarkoitetaan suuria hankkeita, joiden avulla pyritään luomaan sellaisia yhtenäisiä laajempia kokonaisuuksia, että niiden yhteydessä voidaan myös tukea tietyn rakennusmateriaalin käyttöä.

Lausunnossa vapaasti referoiden todetaan mm. että on kyseenalaista määrätä kokonaiselle alueelle rakennettavien rakennusten julkisivumateriaali, koska taustalla voi olla kilpailua vääristävä poliittinen motiivi; kyse voi olla valtion puunkäytölle annettavasta erityistuesta. Lisäksi rakennettaessa tulisi ajatella myös kuluttajan eli asunnonostajan etua; käytettävä materiaali ei saisi vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen epäsuotuisasti.

Myllypuron metsä uhrataan niinsanotulle pilottikokeilulle, joka ei edes ole pilottikokeilu. Hanketta on perusteltu yleisellä edulla; paitsi sillä, että näin saadaan pieneltä osalta helpotettua Helsingin sanottua asuntopulaa ja taattua Myllypuron palvelutason tuomalla lisää asukkaita, myös kokeilemalla kokonaisella alueella "uudentyyppistä" rakennustapaa, puusta rakennettua kaupunginosaa. Kuitenkin Kannelmäessä rakennettiin jo 70-luvun puolivälissä Kannelkylä, joka on kokonaan puusta.

Kun yhtä elinkeinoa - metsäteollisuutta - subventoidaan poliittisin päätöksin, tukemalla samalla alan työllisyyttä, samalla saatetaan lyödä korvalle niitä, jotka toivovat saavansa kohtuuhintaisen asunnon Helsingistä. Ilmeisesti asia perustellaan kokonaisuuden, eli nyky-Suomessa kansantalouden edulla. Pääkaupungin etu se ei kuitenkaan välttämättä ole, olkoonkin että maaseudun pitäminen elinvoimaisena edellyttää myös aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuitenkaan kaikki eivät maaseudullakaan enää saa elantoaan alkutuotannosta ja alkutuotannon tuotteiden jalostuksesta.

Koko alkuperäisen lausunnon voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Helsyn lausunto Myllypuron eteläosan kaavamuutoksesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Kotkankatu 9
00510 Helsinki

Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo
PL 2100
00099 Helsingin kaupunki

Mielipide Etelä-Myllypuron ja Myllypuron liikuntapuiston asemakaavan muutoksista

Myllypuron puinen kaupunkikylä

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä Myllypuron kaupunkipientaloalueen suunnittelussa on otettu ympäristö- ja luontonäkökohtia hyvin huomioon. Lisäksi sijaintipaikka on hyvä, koska liikennejärjestelyt ja palvelut ovat alueella valmiina. Pientaloalue on kuitenkin mielestämme liian laaja, eikä Viikin ja Mustapuron välinen viheryhteys näin säily riittävän leveänä. Alueelle on maakuntahallituksen hyväksymässä Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty viheryhteystarve. Lisäksi Helsingin Yleiskaava 2002:n vaikutusarvioselvityksessä kannustetaan viheryhteyden säilyttämispyrkimykseen tarkemmassa kaavoituksessa. Pientaloalue olisi siis mielestämme rajattava pienemmäksi ja viheryhteys säilytettävä mahdollisimman leveänä. Myös rakennettujen alueiden ja arvokkaiden luontokohteiden (kuten suojeltavan sääskenvalkun esiintymisalueen sekä ennallistettavan lehtokorpialueen) välisten suojavyöhykkeiden tulisi olla riittävän leveitä.

Myllypuron liikuntapuisto

Liikuntapuiston alueella kulkevan Mustapuron ja sen nykyisenkaltaisten luonnontilaisten ja lähes luonnontilaisten rantojen säilyttäminen on viheryhteyden ekologisen toimivuuden sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ensiarvoisen tärkeää. Näin ollen purouomaa ei tule mielestämme rakentaa eikä puronvarren pensaikkoa poistaa eikä niitä ympäröivää puustoa harventaa.

Helsingissä 10.12.2004

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Modernia puukaupunkirakentamista

Asuntotieto -lehden jutun, jossa vastaukseksi suomalaisten haaveeseen asua omakotitalossa kaupungissa, tarjotaan Myllypuroa, voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Myllypuro on viime aikoina saanut paljon kielteistä julkisuutta, koska siellä jouduttiin purkamaan saastuneelle maaperälle rakennettuja kerrostaloja. Kerrostaloalueen eteläpuolelle on nyt suunnitteilla 1500 asukkaalle puinen kaupunkikylä tiiviissä ja hyvässä vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa.

Sitaatti jutusta: (jossa on havainnekuvia)
"Tämä on aika luontainen alue rakentaa puusta," vakuuttaa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Marja Piimies. "Täällähän on metsää ja kalliota - oikein perisuomalainen maisema, johon puu sopii erittäin hyvin."

Myös Piimies on todennut, että ihmiset tuntuvat arvostavan puutalossa asumista. Se koetaan lämpimäksi asumisen muodoksi. Onko sellaista odotettavissa Myllypuroon?

"Siitä tulee tämmöinen kaupunkimainen, ehkä meidän omiin vanhoihin puukaupunkiperinteisiimme modernilla tavalla pohjautuva alue, jossa on ihan selkeästi kaupunkimaisia katutiloja. Ihminen tuntee olevansa tiiviissä kaupungissa, mutta samalla pihat sisäpuolella ovat täysin yksityisiä. Ne ovat isoja ja tämä myllypurolainen luonto tulee suoraan sisään kortteleiden keskelle."